Kirja kertoo amsterdamilaisesta juutalaistytöstä, joka joutuu perheineen piiloutumaan vanhan liiketalon "salaiseen siipeen" 1942 juutalaisvainojen aikaan. Anne aloitti tuolloin kirjottamaan merkintöjä päiväkirjaan, minkä oli saanut 13-vuotislahjaksi. Anne alkaa kirjoittaa kuvitteelliselle ystävälleen Kittylle omista ajatuksistansa ja kokemuksistansa kahden vuoden ajalta.
Kuvittelin kirjan olevan erittäin ahdistavaa ja järkyttävää luettavaa. Yllätyin kuitenkin kirjan sävystä lukiessani sitä. Kirjassa Anne kuvailee asioita niin kuin tytöt normaalisti kertoisivat tavallisina aikoina. Annella on tavalliset nuoren tytön murheet ja ilot vaikkakin neljän seinän sisällä. Toisaalta onneton loppu vie ajatusmaailman heti pois tavallisesta nuoren tytön elämästä. Vaikka kirjaa ei ole kirjoitettu ahdistavasti, on se silti täynnä tuskaa. Kirjaa lukiessani mietin ainakin koko ajan natsi-Saksan julmuuksia, ja sitä kuinka se rajoittaa perheen elämää.
Natsi-Saksasta puhutaan paljon. Juutalaisvainot varmasti järkyttävät myös kaikkia. Kirjaa lukiessa aloin miettimään, kuinka vaikeaa on elää sisällä pelossa kaksi vuotta. En tiedä pystyisinkö itse olemaan noin toiveikas ja rohkea kuin Anne Frank päiväkirjan perusteella oli. Anne Frank antoi taas yhdet oikeat kasvot hirveälle aikakaudelle. Se auttaa meitä ehkä muistamaan ja näkemään asiat, niin kuin ne oikeasti ovat, tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan kirja on todella liikuttava tarkkoine kuvauksineen. Kirja ei jätä ketään kylmäksi, sillä kaikesta huolimatta se on täynnä toivoa paremmasta. Suosittelen lukemaan kirjan, jos et sitä ole vielä ehtinyt lukea!
Ronja
Toivoinkin, että joku lukisi tämän kirjan ja kuulisin mielipiteitä. Aihe nimittäin on mielenkiintoinen ja ehkä voisin tämän lukeakin nyt kun sitä suosittelit. Ihmettelen juuri sitä, miten noin nuori tyttö jaksoi tuollaista elämää. Hän oli kuitenkin varmasti jo tarpeeksi vanha ymmärtääkseen tilanteen. Ehkä toivo oli se, mikä auttoi jaksamaan.
VastaaPoistaItse olen monta kertaa halunnut lukea tämän kirjan ja itse asiassa aloitinkin kerran mutta sitten se vain jäi... Pitäisi kyllä lukea tämä kunnolla alusta loppuun sillä mitä kirjasta muistan oli juuri sen tyylinen mitä jaksaisin lukea. Kirjasta teki minun mielestäni mielenkiintoisen se, kuinka tuollainen tyttö tuollaisessa tilanteessa selviytyy. Suosittelen itsekin kirjaa muille ja pitäisi itsekin saada se luettua.
VastaaPoista